Malli on, amerikkalaiselle mallille tyypillisesti, tehty paksummalle langalle, mutta minun lankani on ohutta. Mallitilkkuna toimi onnistuneesti aiemmin samasta langasta tekemäni kämmekkäät. Lisäksi muokkasin tuota ylemääpää neulekuviota vähän väljemmäksi ja kasvatin neulekuvioiden välistä etäisyyttä muutamalla sentillä. Arvelin pipon valmistumiseen menevän ikuisuuden, kun 3 mm:n pyöröillä oli reilusti kolmatta sataa silmukkaa kierrosta kohden. Pipo valmistui joutuisasti jo Pipoviikoille, mutta oli kolme senttiä liian syvä. Reunaakaan ei ollut mahdollista kääntää, koska silloin ensimmäinen helmiraita olisi jäänyt piiloon. Helmiä pipossa on reilut 500. Lankaa pipoon kului 35 g.


    Vasta viime viikolla sain ensimmäisen version purettua toisen neulekuvion alle ja vähennettyä siitä kohtaa ne lisäämäni sentit. Pipo valmistui parin tunnin neulomisella ja on ollut jo käytössä meriviiman puhaltaessa ihanassa kevätsäässä. Edelleen Odessa on kuitenkin minun suosikkini Grumperinan pipomalleista.