Joululahjaksi tekemäni Seeprakynsikkäät ovat olleet kovassa käytössä, joten arvelin saman henkisten sukkien olevan tervetulleet Pikkusiskolleni. Hän näki Vekkulivarret toisia sukkia tehdessäni. Niiden sukkien värit olivat täysin väärät, mutta huomasin mallin viehättävän. Hänelle, kun tuntuu olevan tärkeää saada sukat housun lahkeiden päälle. Yllätystytön sukista jääneelle mustalle langalle tulikin siis hyvää käyttöä. Nyt mustasta langasta on jälleen jäljellä vain onneton nykerökerä ja vielä onnettomampi pallero on tuota Torino- setistä jäänyttä valkoista lankaa.
Sukat on Novitan 7 veljestä- langasta 4 mm:n bambupuikoilla. Ne neulottu varpaista ylös. Niissä on tiimalasikantapää, vekkulivarsi ja 10 krs:n jouste sukan suussa. Neuloin jousteen 2 mm:ä suuremmilla puikoilla kuin muun sukan välttääkseni liian tiukan sukan suun. Sukat valmistuivat nopeasti, kuudessa tunnissa, mutta oli niillä hiukkasen kiirekin.
Heavymimmi- koru on ensimmäinen varsinainen tekemäni koru. Olenhan minä lapsena pujotellut helmiä nauhaan perehtymättä sen enempää korun tekemiseen. Suuressa käsityössä (10/06) oli viime syksynä kaulanauhan malli, josta innostuin. Mallista sain käsityksen tarvittavien helmien määrästä ja muista tarvittavista välineistä. Mallia en muuten sen tarkemmin noudatellut, sillä korusta täytyi tulla heavyhenkinen pikkusiskoni mieltymysten mukaisesti. Onneksi satuin löytämään metallisia ja mustia helmiä oikean meiningin saavuttamiseksi.
Jostakin vanhasta projektista oli jäänyt metallilankaa, joten päätin hyödyntää sitä tässä uudessa aluevaltauksessani. Se osoittautui kuitenkin virheeksi. Tuo metallilanka oli aivan liian huokoista. Enkä edes uskonut sitä kerralla, vaan koru meni poikki kahdesti ja sain tehdä korun siis kolmeen kertaan. Viimeisellä kerralla menin häntä koipien välissä hakemaan koruvaijeria ja enää ei tarvitse huolehtia, että koru ei kestäisi menossa mukana. Myös korupihtien hankinta oli järkevä teko , vaikka jälkijunassa sekin. Korun lukkomekanismin toteutin suuren, mustan lamppuhelmen ja helmilenkin avulla. Tuo pitkä helminauha on tarkoitus kietoa moninkertaisesti kaulaan runsaaksi koruksi.
Jostakin vanhasta projektista oli jäänyt metallilankaa, joten päätin hyödyntää sitä tässä uudessa aluevaltauksessani. Se osoittautui kuitenkin virheeksi. Tuo metallilanka oli aivan liian huokoista. Enkä edes uskonut sitä kerralla, vaan koru meni poikki kahdesti ja sain tehdä korun siis kolmeen kertaan. Viimeisellä kerralla menin häntä koipien välissä hakemaan koruvaijeria ja enää ei tarvitse huolehtia, että koru ei kestäisi menossa mukana. Myös korupihtien hankinta oli järkevä teko , vaikka jälkijunassa sekin. Korun lukkomekanismin toteutin suuren, mustan lamppuhelmen ja helmilenkin avulla. Tuo pitkä helminauha on tarkoitus kietoa moninkertaisesti kaulaan runsaaksi koruksi.
Nyt jään jännityksellä odottamaan kriittästäkin kriittisempää palautetta ja toivon lahjan olevan saajalleen mieluisa ja tuottavan paljon iloa.
Kommentit